GiveMeFive Bokserit

"Tiineys 7-8 viikkoa: Pennuilla on jo kuonot ja karva alkaa kasvaa. Nyt kannattaa hankkia synnytykseen tarpeellisia välineitä ja laittaa pentulaatikko valmiiksi. Synnytykseen voit tarvita seuraavia välineitä: -kertakäyttöhanskoja -liukastetta apteekista -puhtaita pyyhkeitä -jodipitoista desinfiointiainetta apteekista (juuri ennen käyttöä desinfiointiaine laimennetaan keitettyyn veteen 1 osa jodipitoista desinfiointiainetta:10 osaa keitettyä haaleaa vettä) -desinfioidut sakset -lankaa -digitaalivaaka pentujen punnitsemista varten " jotakuinkin 52 vrk, painoa on tullut viimekerrasta +600g.. pitäisikö olla enemmän en tiedä.. eihän tuo hippu edellenkään isolta näytä, mutta eipä ole ollut lisakaan mikään möhköfantti näistä pienistä pentueistaan. Ensi perjantaille on varattu aika röntgeniin .. se on sitten taas sarjassamme yksi välijännitysetappi :) Mitäs muuta.. joopa, päivälenkillä oli ikävä ylläri ettei näistä niljakkaista ole vieläkään päästy eroon :/ Käärmeisiin on

"Tarmo"  GiveMeFive Christopher Robin suoriutui tänään Tammelassa hienosti MH-kuvioista. Kuvaajina bokseriyhdistyksen omat kuvaajat Arja Jauhiainen ja Anne Kuivinen. Ei kait ole yllätys, että Tarmo osoitti bokserimaista sosiaalisuutta, leikinhalua ja rohkeutta :) Kummitukset oli kuitenkin enemmän mamsen juttu, "grrr "meinas Tarmo, "sanois nyt toi mamse, että häipykää hyvän sään aikana... mutta kait mun piti niille lopulta käydä kertomassa, että anti sitten olla viimenen kerta, kun meidän elämää häiritsette.. ja uniin ette ainakaan tule-nih"! Äänet ei Tarmolle olleet pahemmin häiriöksi, ampuminen hiukka harmitti, kun eihän ne hirvet ennenkään ole ihan pihaan asti tulleet ammuttaviksi. Paukaus ei oikeasti pelottanut, mutta tarkistus oli paikallaan ettei se ampuja enää uudestaan pihapiiriin tule :) tarmo tarkkana.. annas olla pyssymies, tänne ei ole asiaa ... :) "toi mamse .. se vaan ihailee ruskaa ja munko pitää huoleh

Olipa mielenkiintoinen päivä Lahdessa, kun pääsin seuraamaan suojelukoetta ihan aitiopaikalta eli henkilöryhmästä. Valitettavasti en ehtinyt pelto-osuuteen, mutta olihan nuo kenttätoimet ihan riittävän jännittävät seurata, varsinkin kun yksi kilpailijoista oli omasta suojeluryhmästämme ja kilpailemassa IPO2-tittelistä.  Ja tulihan se titteli, onnea Kirsille ja Atrolle :) Hieman oli haikea fiilis, kun olin kuvitellut itsenikin Hipun kanssa samaiseen kokeeseen, mutta ei auta itku markkinoilla... nuo juoksut nyt vain ehtivät ennen koetta. Enkä nyt tiedä olisimmeko edes olleet koevalmiita, mutta ainahan sitä saa fiilistellä... Ensi vuodelle on sitten tavoitteena ainakin se IPO1 Hipun kuulumisita sen verran, että jos oikein kovasti annan mielikuvituksen viekotella, olen ollut tuntevinani värinöitä Hipun masussa :) Nyt olisi niin kuin 49+/- vuorokausi menossa ja ruokahan maistuuuuu.. Voi mun hippua. Se on niin omissa oloissaan, ulkona onneksi oma reipas itsensä. hyvin o

Kyllä vain usko mahdollisiin pentuihin alkaa taas palautua. Viikossa on tullut kilo lisää, painoa on nyt 30,4 kiloa  ja vyötärö selvästi pyöristyy... miten tämä onkin taas niin jännittävää. Malttamattomana tutkailin Lisan  tiineyskalentereita ja yleensä n. kaksi viikkoa ennen synnytystä olin tuntenut pentujen liikkeitä :) Hipun masussa ei mitään vielä tunnu, mutta onhan tässä vielä lähes kolme viikkoa h-hetkeen. Lisa oli joka tiineyden aikana niiiin hellyydenkipeä, se pötkötti sohvalla ja sen vatsaa ja selkää oli ihana sivellä. Hippu haluaa paremminkin olla omissa oloissaan. Tänään löysin sen saunasta.. Ruokahalu on todella hyvä ja vatsanpuruja välttääkseni olen jakanut sen aterian kolmeen-neljään pienempään osaan. Lisa ja Homer uskovat olevansa myös tiineinä tai sitten dementia on iskenyt.. kun alan laittaa Hipulle ruokaa on jonossa kolme koiraa eikä yksi. Hmmm ja tuo yksihän on kuuro, mistä se tietää milloin ruokaa on tarjolla?? Syksy on muuten tullut : / Aamulla auton ikk

"Tiineys 5-6 viikkoa: Nyt sikiöt muistuttavat jo aivan oikeita pieniä koiranpentuja! Sikiöiden sydämet sykkivät yli 200 kertaa minuutissa. Varpaat ja kynnet muotoutuvat. Emon paino alkaa nousta. Tiineyspäivänä 42 on aika antaa kantavalle emolle matohäätökuuri. Varmista apteekista matohäätölääkkeen soveltuvuus tiineelle koiralle".   Joo matolääkitys on annettu :) Paino on noussut parikiloa viimeisestä punnituksesta, vyötärö alkaa kadota, nisät kasvanu...  Oiskohan nämä nyt niitä hyviä merkkejä? Ja olihan siellä ultrassakin ainakin kaksoset... ei vain uskalla hehkua ennen kuin ihan satavarmasti pennut on maailmassa. No jännityksen lomassa käytiin taasen kimppajäljellä. Sari talloi Hipulle jäljen ja Tuula harhan. Minä Mannelle ja Tuula Robille, mukava treenata yhdessä :) Pelto olikin hiukan haasteellisempi, kuin aiemmat. Alasajettu heinäpelto sänkineen ja ohdakkeineen ja savinenkin vielä. Hippu Hienohelmaa selvästi sänki ja ohdakkeet haittasivat, nenä ei ollut niin

Ihan meinasin unohtaa lauantaisen sieniretken, joten pitäähän siitä muutama rivi kirjoittaa ihan sen takia, että keskeltä metsää löytyi aivan ihme juttuja :) Laavu .. joku on täällä nukkunut pohti Lisa Ankkuri, ei muuten ihan kevyt rahdata keskelle metsää :o ?? makee nuotioteline metsälammen rannalla ja  ilmeisen hyviä tuoksuja ja tämä... mitä ihmettä  tää on HUUSSI :D ja siellä on istuin niin korkealla että ikkunasta näkee ulos... Hieno paikka ja joku on selvästi pilke silmäkulmassa nuo väsännyt, mutta jotenkin hiukka pelottavaa en tykänny HUI.. Kiva parin tunnin metsäretki ja Homer 13vee niin mukana :) Homerin kuulo on totaalisesti mennyt, joten tarkkana saa olla ettei herra unohdu jollekin mättäälle nukkumaan. Pannassa on kaksi isoa  kilikelloa, jotta tiedetään missä päin Hombre liikkuu, mutta niin ihanaa, että se edelleen jaksaa kulkea mukana ja selvästi nauttii näistä retkistä. hemmetti, metsuri tehnyt källejä .. tytöt mustikassa :)

Olenkin jo tainnut mainita, että Hippu  on edistynyt ihan huimasti. Tämä jäljestäminen on nykyään suorastaan nautinnollista ja jälkiharjoituksiin voisi livahtaa vaikka joka ilta :) Sunnuntaina meitä oli kolme kaverusta Sipoon pellolla reenaamassa, sain vieraan talloman jäljen ja esineet, kiitos Tuula :) sekä harhan, kiitos Sarille :) Hippu ajoi jäljen aivan virheettömästi, harhaan se ei edes reagoinut.. kaksi esinettä ei kiinnostanu, mutta toisen kohdalla pääsin muistuttamaan että hep hep Hippunen mitäs unohtu... ei sitten enää unohtunut. Tiistaina 17 pv tein mielestäni todella vaikean jäljen..sisältäen pitkän suoran, kolme normi kulmaa, kolme terävää, kaaren, ylämäkeä, alamäkeä, maastopohjan vaihtelun, kolme polun ylitystä, kolmesti ojan yli, kahden koiran ja ulkoiluttajan harhat ja viisi esinettä.. voi hyvänen aika meinasi jo kehutkin unohtua, kun olin oikeestaan järkyttynyt että oikeestiko toi koiraa hoitaa tän jäljen kaikki metkut .. ja kyllähän se hoiti

Fin Mva JK1 Belamie di Noi Vincere  (Ch Dario de Ajoli IPO1 & MultiCh Kolette di Noi Vincere IPO1) Olisikohan jo aika kertoa Lisasta maailman hauskimmasta ja hassuimmasta nartusta :) Lisa tuli meille tavallaan vahingossa, sillä alunperin olimme ostamassa pentueesta toista narttua. Lisa  oli valittu jäämään kennelin omaksi koiraksi eikä ollut myytävänä. Pentu joka meille oli tarkoitettu ei kuitenkaan luovutusikäisenä täyttänyt kasvattajan kriteereitä Suomeen asti lähetettävästä pennusta, joten yhteistuumin päätimme odottaa seuraavaa pentuetta. Pentuetta odotellessamme olimme muuttaneet suunnitelmaa ja toivoimmekin saavamme uroksen. Kaunis pentu syntyikin, mutta valitettavasti se lähti sateenkaarisillalle ennen 7 elinviikkoaan. Lisa se tuolla yksin nököttämässä,, Näiden pettymysten jälkeen saimme ihanan puhelun, "jos vielä haluatte Lisan se olisi meidän"  :) Heti samalla viikolla varasin lennon ja hain Lisan Amsterdamin kentältä. Se oli rakkautta

Keravalla ja tarkemmin meidän kylällä oli eilen hiukan sadellut. Oltiin ihan päästy iltapäivälehden lööppeihin. Harmittaa, kun en ollut näkemässä-rakastan rankkasateita ja ukkosmyrskyjä. Viimeksi tälläistä sademäärää on meidän kaduilla nähty varmaankin 25 vuotta sitten, pojat oli pieniä ja olihan se jännittävää kun kadut lainehti :) Joku naapurin lapsista pulahti jopa uimaan.. Tänään käytiin koirien kanssa ihmettelemässä luonnonvoimien jälkiä Keinukallion pururadalla. Ja on muuten taas ollut aivan mielettömän hieno syyspäivä, mittari huitelee lähelle +20.

Haarajoella on koirien herkkupuoti Fanimal. Puotiin oli saatu erä luomulampaan ripsejä ym herkkuja joten pitihän sieltä hakea täydennystä jo valmiiksikin hyvin varustettuun pakkasarkkuun.. Hippu ja Lisa ovat olleet raakaravinnolla lähes vuoden, mutta nyt Hipun raskauden myötä on kuvioihin otettu myös nappulat. Tarkoitus on kuitenkin palata raakaruokaan, kun tämä episodi on kunnialla saatu päätökseen. Se vaan tuntuu oikeammalta tavalta ruokkia koirat, kuin lapata tuota teollista kuppiin. Pennut on kyllä myös tarkoitus opettaa lihansyöjiksi ..  nappulan ohessa. Voi kun kaikki menisi hyvin ja niitä pentuja tulisi ..    fanimalin herkut omat aarteet.. Iltapäivällä pääsin seuraamaan kavereiden reenejä Mian opissa. Käsittämättömän taitava tuo Mia kyllä on ja se äänenkäyttö, eleet ne on niin käsittämättömiä hitaalle turkulaiselle joka on syntyny Tampereella ja asuu nyt Keravalla. Ei vaan luonnistu :) Opetusta seuratessa muistui taas omat ongelmakohdat mieleeen