GiveMeFive Bokserit

Alkoi etelän helle ahdistaa ja taas ollaan matkaamassa 1300km kohti pohjoista. Ei vainkaan, näin oli suunniteltukin. Muutamat työt hoidetaan alta ja takaisin Levin kautta Lemmenjoelle. Mutta oikeasti alkoi kyllä se +27 asteen hellekin ahdistaa ja kuumempaa vaan oli luvassa :D Koirien kanssa ehdittiin käydä kahdesti jäljellä  ihan multapellolla ja kiva oli huomata miten Jaska edelleen tekee supertarkkaa työtä ja miten Hilla on kehittynyt. 400-500  askeleen jäljellä ei ollut enää kuin 40 herkkupalaa ja pari palloa pitämässä mielenkiintoa yllä. Vielä kun saisi Hillan kohdalla esineet yhdistettyä tehtävän antoon : / Hetkosen jo pohjoisessa tuumin, että jos alkaisinkin Hillan kanssa metsäjäljelle, mutta kyllä tuo pelto on kuitenkin mun juttu. Ihan siitäkin syystä, että harvemmin sinne pääsee eksymään... Jaska varmaan saa jo jäädä virallisilta jäljiltä eläkkeelle ja treenataan mukavia, hyvän mielen jälkiä. Hillan kanssa sitten tavoitteellisemmin. Ja käyttäytymiskoekin pitäi

Ollaan oltu Lemmenjoella viikko ja sadellut on yhtä päivää lukuunottamatta joka päivä. Lämmintä on ollut 7-10 astetta ja veden pintalämpötila 6 astetta. Päivän rytmi on aamupala, yhden pintaan koirien kanssa muutaman kilometrin vaellus eli lenkki. Ja kun yleensä on kastuttu ja on hiukka kylmäkin niin mikäs lämmittääkään paremmin, kuin ströhhikaakao. Koirille myös välipala, nuo lellikset kun syövät kolme kertaa päivässä. Välipala on yleensä raakaa lihaa, aamu- ja iltapala nappulaa. Päivän mittaan myös treenataan hiukka jotain..yleensä jälkeä, kun tuota metsää riittää. Ehkä tehdään veneellä kierros, mutta mitäs kun sitte on taas kylymä ... Saunaan, pulahtamaan ja syödään ja sitten loppuilta istutaankin koneella tai tehdään ristikoita. Tunturiakaan ei jaksa loputtomiin tuijottaa. Tosin tahtomattaankin katse sinne vähän väliä kääntyy. Lumimäärä näyttäisi lähes identtiseltä, kun vertaa viikon takaiseen kuvaan. Loppuviikoksi on tosin luvattu lämmintä, joten varmaan Juhannukseksi on tu

Hupsista, onpa aikaa vierähtänyt 😕 mutta totuuden nimissä en edes ole halunnut avata blogia. Vaikka on tapahtunut paljon hyviä asioita niin on kurjiakin. Täällä on liian paljon juttuja Hipusta ja on tuntunut surulliselta edes yrittää keksiä mistä kirjoittaa. Joistain asioista ei vaan pääse yli, mun Hippu on yksi niistä. On lähtenyt rakkaita ihmisiä ja on ollut surua Röllistä ja Pipsasta. Ei voi ymmärtää, että aivan liian nuoret koirat lähtevät ja tiedän mikä on se surun ja ikävän määrä mikä omille ihmisille jää  😥 Tultiin viikko sitten Lemmenjoelle ja jotenkin täällä hiljaisuudessa on tunteet ja suru nousseet pintaan. Aloitan siis turvallisesti ja harjoittelen kirjoittelemalla vaikka Torpukaisesta, meidän mökin tarinasta. 2001 Esko edusti Suomen Liikennelentäjäliittoa jatkosodan lentäjäsankari Olli Kepsun hautajaisissa. Vieressään istui toinen jatkosodan lentäjä Jouni, joka päivän mittaan tuumasi Eskon olevan Lapin äijän näköinen, joten jospa ostaisit häneltä mökin Lemmenjo