aikaa ennen jussia

Alkoi etelän helle ahdistaa ja taas ollaan matkaamassa 1300km kohti pohjoista. Ei vainkaan, näin oli suunniteltukin. Muutamat työt hoidetaan alta ja takaisin Levin kautta Lemmenjoelle. Mutta oikeasti alkoi kyllä se +27 asteen hellekin ahdistaa ja kuumempaa vaan oli luvassa :D

Koirien kanssa ehdittiin käydä kahdesti jäljellä  ihan multapellolla ja kiva oli huomata miten Jaska edelleen tekee supertarkkaa työtä ja miten Hilla on kehittynyt. 400-500  askeleen jäljellä ei ollut enää kuin 40 herkkupalaa ja pari palloa pitämässä mielenkiintoa yllä. Vielä kun saisi Hillan kohdalla esineet yhdistettyä tehtävän antoon : / Hetkosen jo pohjoisessa tuumin, että jos alkaisinkin Hillan kanssa metsäjäljelle, mutta kyllä tuo pelto on kuitenkin mun juttu. Ihan siitäkin syystä, että harvemmin sinne pääsee eksymään...
Jaska varmaan saa jo jäädä virallisilta jäljiltä eläkkeelle ja treenataan mukavia, hyvän mielen jälkiä. Hillan kanssa sitten tavoitteellisemmin. Ja käyttäytymiskoekin pitäisi hoitaa alta pois..

No nyt kuitenkin kökötetään autossa vielä monen monta tuntia. Eilen illalla lähdettiin matkaan ja eka yö vietettiin Aikon kartanon "leirintäalueella". Alue pitäisi valmistua Juhannukseksi, mutta kovin oli keskeneräistä kaikki. Esitteet kyllä lupaa. alueesta tulevan joskus varteenotettava.

Samalla kun emäntä ohjeisti meitä livahti talon koira pihalle. Asiaa harmiteltuaan emäntä hoksasi että teillähän on koiria. Koirat toki tervetulleita, mutta tämä heidän narttunsa on hyvin äkeissään johtuen, että sillä on parhaillaan pennut. Aha, no kiva juttu :/

Alettiin perustaa leiriä ja, kun ei koiraa enää alueella näkynyt päätin lähteä lenkille. Eipä pitkälle päästy, kun raivotar porhalsi pahat mielessään paikalle ja suoraan koirien kimppuun.
Jaskahan otti tilanteen hienosti hallintaan, siirtyi eturintamaan ja yritti sitoa nartun käpälien väliin herhiläisen raivotessa ja hampaita louskutellessa sen ku ehti. Jaska ei tehnyt elettäkään purrakseen se vaan piti nartun tiukasti aloillaan, samoin se tekee muuten silloin, kun hillalta kuppi keikahtaa nurin ja hermo herpaantuu ja sehän hillaa suututtaa entistä enemmän :D

Sieltä se raivopää kuitenkin kampesi itsensä irti ja eiku  hillan päälle ja hillahan tuntuu mieluusti lähtevän  mukaan tämän tapaiseen tanssahteluun.  No taas Jaska hoiti tämänkin kissatappelun tyynen rauhallisesti.
Onneksi omistaja kuuli metakan ja sai lopulta houkuteltua koiransa kiinni.
Jaska sai kiukkujäljet kaulaansa, narttu tuskin muuta, kuin henkiset hiertmät.
Hilla tuntui olevan kovasti otettu ja rehvakas, kun pelasti meidät, mutta oikeesti Jaska on se
meidän sankari 😍

Perillä viimein Lemmenjoella ja aletaan valmistautua Juhannukseen.
Hauskaa Jussia kaikille, pitäkäähän pää pinnalla