GiveMeFive Bokserit

Vuosi 2019 alkaa lähestyä loppua. Laiskempi päivittäjä olen ollut - kuin se mitä kesäkuussa ajattelin olevani, mutta ehkä sitten ensi vuonna :) Tämä vuosi on ollut hyvä vuosi. Läheiset rakkaat, kuten myös koirakaverit -niin omat, kuin kasvatit ovat olleet terveinä, kiitos siitä kenelle kiitos kuuluu! Muistiini ei voi luottaa joten avasin kuvakansion, että muistaisin edes osan  kuluneen vuoden tapahtumista. Talvi meni hissukseen ilman sen kummempia happeninkejä.  Hallivuoron olin varannut Järvenpään agilityhallilta ja siellä pyrittiin käydä kolmesti viikossa treenaamassa, välillä Paulan ja Lillis-dalmiksen kanssa, välillä itseksemme. Lillis ja Hilla on olleet kavereita pennusta asti ja yllensä niillä on kivaa yhdessä, kunnes Lilliksen hermo menee Hillan riekkumiseen. Jaska ei niin tottistelusta perusta, joten sen kanssa tehtiin "agilitya"-putkea ja hyppelyitä :D Hilla taas tykkää mistä vaan, siinä se on tullut Hippu-mummoonsa 💖 Kaikki on Hillasta kivaa, mitä

9 päivää ehdittiin olla kotona, kun jo pakattiin auto ja reissuressut lähti matkaan. Onneksi koirat tuntuu tykkäävän karavaanailusta yhtä paljon kuin me kahdella jalalla kulkevat, ja het ensimmäisten pakaasien mukana ovat tunkemassa itseään kyytiin. Tällä kertaa matkaa kertyy vaivaiset 480km ja kohde on Tuusniemi ja siellä järjestettävä koiranäyttely. Tuomarina kasvattajatuomari George Schogol, joka on aiemmin palkinnut Jaskan hyvinkin korkealle. Hillalle Schogolin arvostelu on ensimmäinen, joten yhtään ei voi tietää mitä mieltä tuomari on tästä hölökolvasta. Kesän alun pohjoisen reissulla oli matka suunniteltu niin, että mennessä poiketaan Luoston näyttelyyn ja paluumatkalla Rovaniemellä. Luostolle oli ilmoitettu kaksi bokseria, joten paljon ei tarvinnut pohtia keitä vastaan kisataan 😊 Pieni kiva näyttely Luoston hiihtokeskuksen parkkipaikalla ja vielä sattui leirintäaluekin olla naapurissa. Aamupalan jälkeen olikin mukava kömpiä autosta suoraan näyttelyalueel

Alkoi etelän helle ahdistaa ja taas ollaan matkaamassa 1300km kohti pohjoista. Ei vainkaan, näin oli suunniteltukin. Muutamat työt hoidetaan alta ja takaisin Levin kautta Lemmenjoelle. Mutta oikeasti alkoi kyllä se +27 asteen hellekin ahdistaa ja kuumempaa vaan oli luvassa :D Koirien kanssa ehdittiin käydä kahdesti jäljellä  ihan multapellolla ja kiva oli huomata miten Jaska edelleen tekee supertarkkaa työtä ja miten Hilla on kehittynyt. 400-500  askeleen jäljellä ei ollut enää kuin 40 herkkupalaa ja pari palloa pitämässä mielenkiintoa yllä. Vielä kun saisi Hillan kohdalla esineet yhdistettyä tehtävän antoon : / Hetkosen jo pohjoisessa tuumin, että jos alkaisinkin Hillan kanssa metsäjäljelle, mutta kyllä tuo pelto on kuitenkin mun juttu. Ihan siitäkin syystä, että harvemmin sinne pääsee eksymään... Jaska varmaan saa jo jäädä virallisilta jäljiltä eläkkeelle ja treenataan mukavia, hyvän mielen jälkiä. Hillan kanssa sitten tavoitteellisemmin. Ja käyttäytymiskoekin pitäi

Ollaan oltu Lemmenjoella viikko ja sadellut on yhtä päivää lukuunottamatta joka päivä. Lämmintä on ollut 7-10 astetta ja veden pintalämpötila 6 astetta. Päivän rytmi on aamupala, yhden pintaan koirien kanssa muutaman kilometrin vaellus eli lenkki. Ja kun yleensä on kastuttu ja on hiukka kylmäkin niin mikäs lämmittääkään paremmin, kuin ströhhikaakao. Koirille myös välipala, nuo lellikset kun syövät kolme kertaa päivässä. Välipala on yleensä raakaa lihaa, aamu- ja iltapala nappulaa. Päivän mittaan myös treenataan hiukka jotain..yleensä jälkeä, kun tuota metsää riittää. Ehkä tehdään veneellä kierros, mutta mitäs kun sitte on taas kylymä ... Saunaan, pulahtamaan ja syödään ja sitten loppuilta istutaankin koneella tai tehdään ristikoita. Tunturiakaan ei jaksa loputtomiin tuijottaa. Tosin tahtomattaankin katse sinne vähän väliä kääntyy. Lumimäärä näyttäisi lähes identtiseltä, kun vertaa viikon takaiseen kuvaan. Loppuviikoksi on tosin luvattu lämmintä, joten varmaan Juhannukseksi on tu