me oltiin niin lomalla, osa 3

Heinäkuun alussa pakattiin haikein mielin kimpsut ja kampsut Lemmenjoelta ja ajettiin Levin kautta kohti Torniota josta olisi rajan ylitys Ruotsin puolelle. Olin ilmoittanut Hipun Piteån KV-näyttelyyn toiveissa, että sieltä tipahtaisi  Kansainväliseen muotovalioarvoon vaadittava viimeinen Caacibbi.

Perjantai-iltana saavuimme usean muun matkalaisen ohella Piteån urheilukentälle missä näyttely järjestettäisiin. En ollut varannut asuntoautolle paikkaa ja hetken näyttikin huolestuttavalta, että joudumme lähtemään melkoisen kauas näyttelyalueelta. Onneksemme kuitenkin koitui, että tarvitsimme paikan vain yhdeksi yöksi ja bokserikehä alkaisi jo heti yhdeksältä.. jesss niinpä meille löytyi paikka joka oli varattu ajalle lauantai-sunnuntai ja ihan sähköllä :)

Aamuaikainen koitti sateisena ja nurmikenttä suorastaan lillui vedestä. Käytiin Hipsun kanssa ilmoittautumassa heti kun siihen oli mahdollisuus, ihanaa kun kaikki oli valmiina senkun vaan hypätään kehään yhdeksältä. Luettelosta, kun vielä selvisi ettei kilpakumppaneita olisi kuin seitsemän ja hippu olisi ainokainen valioluokassaan niin - vaikkei ääneen pitäisi sanoa niin sanonpa kuitenkin, että aika voittajafiilis oli :)
Uroksissa oli pari mukavannäköistä koiraa ja niiden järjestystä olikin vaikea arvuutella. Nartuista ei kukaan saanut SA,ta joten hieman alkoi jännittää oliko tuomari sitä mieltä ettei nartuissa ollut sertin arvoista koiraa. Onneksi luokassa ei ollut kilpakumppaneita joten Hippu käyttäytyi esiintymisensä ajan hyvin ja voi sitä riemua, kun ERI ja SA vilahti ja kehätoimitsija löi CACIB-lappusen käteen :D Sen jälkeen ei ollut mitään merkitystä onko hippunen Roppi vaiko VSP.
Uroshan sen Roppi-tittelin esiintymisellään vei kun hippunen muuttui jälleen kivasta perhekoirasta syöjättäreksi. Niin surullista kuin tuo käytös kehässä onkin niin hieman huvitti tuomarin ja uroksen omistajan tuijotus koirani suuntaan jotta koskahan se peto sieltä singahtaa toisen poloisen kitusiin.
Mutta hipsu se kun vaan ei kestä näitä näyttelytilanteita. Koulutuskentällä ja kokeissa se on täysin eri koira - rauhallinen ja tottelevainen. Tai ehkä se on oma jännittämiseni näyttelyssä joka provosoi sen huonoon käytökseen, en tiätä. Jokatapauksessa Cacibbi saatiin  ja hippu on nyt sitten Kansainvälinen & Suomen ja Ruotsin muotovalio jihuuuuuu.

Näyttelyn jälkeen kierreltiin Piteån keskustaa ja titteliä käytiin juhlistamassa kaupungin ihastuttavassa konditoriassa.

Nam miten paljon herkkuja vitriinissä olikaan..

Siinä herkutellessamme saatiin soitto Tiinalta joka oli Jackin kanssa Pärnun kaksipäiväisessä KV-näyttelyssä. Jack oli ollut kasvattajatuomari George Schogolilla Roppi saanut sertin ja Cacibin.
Tässäkin tapauksessa Cacib tarkoitti sitä, että myöskin Jack Sparrow olisi nyt Kansainvälinen muotovalio - voi mahoton sentään kaksi omaa kasvattia ja mun ihanan Lisan pentua saavuttivat samana päivänä tuon hienon tittelin - aika hienoo ja hetkinen haloo, mitä se aika siinä tekee sillä tämä oli isosti HIENOA ja merkittävä saavutus kasvattajalle  :D
Jack oli myöskin sunnuntaina Roppi saaden jälleen sertin ja Cacibin :)
Paljon onnea Tiina meille ja kiitos <3

vaikka seisookin lähempänä kameraa niin silti melkoisen iso on tuo narttu...

Hieno viikonloppu takana ja tästä oli mukava jatkaa vielä muutama päivä lomaa ensin Aavasaksalla..muuten ihan kauhea leirintäalue ja toinen yö Manamansalossa. Kuin yö ja päivä nuo paikat ja Manamansaloon poiketaan varmasti vielä useammankin kerran. Ennen kotimatkaa ajateltiin tehdä pieni lenkki koirien kanssa maastossa, heh lenkki venähtinkin kymmeneksi kilometriksi, kun opasteet oli hiukka noin ja vaan sinnepäin. Mutta eihän meillä kuitenkan kiirettä ollut joten mukavaahan tuo ulkoilu oli ja koiratkin sai liikkua kunnolla ennen pitkää kotimatkaa.

Ihana ja antoisa loma takana. 

Paljon nähtiin ja paljon saatiin kilometrejä mittariin (4500) mutta kaikki istuminen oli ehdottomasti loman väärttiä.