me oltiin niin lomalla, osa 2
Juhannuksen jälkeisenä maanantaina jatkettiin ystäväviemme Tiinan ja Peken kanssa lomaa Norjan puolella. Käsittämättömän upean jylhää pohjoista Norjaa ollaan koluttu jo muutamana aiempana kesänä, nyt oli tavoitteena itäinen kolkka ja siellä Berlevåg.
Ajettiin rajan yli Nuorgamista Tana Bruhun ja käytettiin koiria juoksemassa Tenon hiekkadyyneillä. Omituista, että nuokin hienot rannat on tietysti Norjan puolella. Tana Brussa yövyttiin ja aamulla matka jatkui kohti Berlevågia.
Matkaa Tana Brusta ei tainnut olla kuin vajaat 150 km, joten hyvissä ajoin oltiin perillä. Yöpymistä olimme suunniteleet Berlevågissa, mutta matkanvarrelle osui pieni 34. asukkaan kalastajakylä Kongsfjord jonne poikkesimme. Ihana pieni kyläyhteisö ja siellä ihastuttava Kongsfjord gjestehouse
jota ei voi, kuin lämpoimästi suositella!
Tiina ja Peke päättivät varata sieltä huoneen ja kun hetkellisen selvittelyn jälkeen meidänkin autolle löytyi paikka ja sähköpistoke oli selvääkin selvempää, että tuolla halusimme yöpyä :)
Berlevåg oli pettymys, siellä ei ollut oikeastaan mitään. Epäsiisti ja tylsä reilun tuhannen asukkaan satamakylä, jonka kadut oli hyvin nopeasti koluttu. Käytiin kuitenkin tutustumassa Arktiseen lasistudioon, missä oli kyllä upeita töitä ja olisi ollut kiva ostaa jotain kotiinkin, mutta kun olen päättänyt olla keräämättä lisää tavaraa kotiimme niin jääkööt sinne - nyyh.
Matkanvarrella Kongsfjord-Berlevåg oli kuitenkin hienoja paikkoja ja pysähtelimmekin ahkerasti kuvaamaan upeita maisemia.
Illansuussa palasimme Kongsfjordiin ja kuningasrapu-illalliselle :) Kuningasrapua ei ollut, kun sitä aamupäivällä olimme tiedustelleet, mutta sitä luvattiin meille hankkia ja niin myös oli tapahtunut. Muutaman kerran ollaan tuota kyseistä herkkua saatu, muttei never ever näin herkullisesti valmistettua ja sitähän riitti. Kun edellinen kulho tyhjeni kannettiin lisää jalkoja pöytään. Kyytipoikana vastapaistetua sairaanhyvää Foccatio-leipää, salaattia ja tottakait talonviiniä. Lopulta olimme niin ähkyjä, ettei voinut kuvitellakaan haluavansa nähdä yhdenyhtä ravunosaa puoleen vuoteen...tosin nyt kuukauden kuluttua taas jo maistuisi :)
Jossain vaiheessa meille selvisi, että Norjassa vietetään Juhannusta "normaaliin" aikaan eli 24.6 joten tajusimme olevamme keskellä parasta yöttömän yön taikaa parhaassa mahdollisessa paikassa. Illallisen aikana saimme tarjoilijalta suosituksen kiivetä läheiselle kukkulalle josta olisi parhaat näkymät seurata yöttömän yön aurinkoa. Niinpä muutaman tunnin huilauksen ja vatsansulatuksen jälkeen lähdimme kipuamaan vuorelle. Tunnin perästä olimme tasan puolitaöin seuraamassa korkeuksista auringonlaskua ja -nousua - mielettömän UPEAAAAA
Yllätykseksemme kukkulalla oli muutakin nähtävää, kuin auringonkulku - nimittäin vanha saksalaisten tukikohta vuodelta 1944. Jostain syystä Kongsfjordia ei oltu tuhottu vaan siitä oli muodostunut saksalaisille tärkeä puolustuspaikka. Ruostuneita tykinalustoja ja kilometritolkulla kallioon kaivettuja käytäviä ja tunneleita . Aika mieletöntä - oltiin keskellä sotahistoriaa Juhannusyönä.
Uskomattominta oli kuitenkin tämä valtava kivi tai siis osa kalliomuodostelmaa.
Kuin valtaisa bokserin pää.... meidän Rakas Homer ?
Kongsfjordista jatkoimme matkaa vielä yhdeksi yöksi Kirkenesiin, mutta sieltä ei mitään mainittavaa ole jälkipolville. Tai oihan siellä ihastuttava konditoriakahvila, mutta muuten se oli sarjassamme kaupunki jonne tuskin tarvitsee palata.
Kaiken kaikkiaan hieno reissu taas Norjassa. Ensikesänä ehkä Lofooteille :)
Vielä voisin mainita, että Hipun valeraskaus huipentui matkan aikana ja sillä riitti hoivattavaa kokoamistaan pyyhkeistä ja crocseista koko matkan ajaksi. Onneksi olin tämän mahdollisen tilanteen ennakoinut ja olin varannut galastoppia matkaan joten pahin ärtyisyys oli ohi kun palattiin mökille.
Hassu pikku-hippu <3
Kommentit
Lähetä kommentti