melkein muttei ihan ...

Oli muuten himppasen pitkä jälki.... semmoset ylitten 3ooo askelta

13.8 oltiin hipun kanssa FH-kokeessa Inkoossa ja vaikka oli lauantai niin koe pidettiin iltakokeena.
Osallistujia oli yksi ykkösessä ja kolme kakkosessa.
Arvonnassa saatiin kunnia olla kakkosten ykkösenä. Oikeastaan tuo on hyvä paikka, ei tarvitse niin pitkään jännittää.

Ykkönen oli ylipitkällä heinällä ja kakkonen alipitkällä heinällä :/ Molemmat jäljet alkoivat ojan vierestä ja suora jatkui kohti metsää. Ykkösen koira sortui kiinnostumaan enemmän ojan reunasta ja hajuista mitä sieltä mahdollisesti koiran nenään lehahti, kuin jäljestä ja niinpä peli vihellettiin poikki jo ekalle suoralle.

Hippu aloitti vahvasti, mutta kyllä sitäkin ojanreuna kiinnosti ja nenä nousi hetkittäin varmistamaan mitä siellä mahdollisesti voisi olla. Jälki kuitenkin kulki ja ekan suoran esineet nousi hienosti. Kulmat hyvin, harhat kyllä huomioi muttei sen enempää niistä kiinnostunut. Piikit niin ollen ok, mutta juuri kun aloin vihdoin hengittää ja uskoa, että pahimmat haasteet on ohitettu - olikin haaste vasta edessä.

Hippu otti kaaren kulman hyvin, mutta sitten tuuli joka paikoitellen puhalteli iloisesti osui juuri tähän haasteeseen ja hippu ajautui kaaren ulkopuolelle. Sitkeästi se teki töitä ja saikin sinnikkyydestään erityiskehut useampaan kertaan. Sinnikkyyttä ei kuitenkaan palkittu eikä jälki kovasta yrityksestä huolimatta enää löytynyt. Pakko oli uskoa, että siihen tällä kertaa jäätiin ja tuloksena  59p.  Harmittihan tuo, oltiin jo niin lähellä ja loppu jälki olisi ollut kait hipulle aika helppo, mutta mutta...
No mitä tästä opimme - ainakin sen, että tämä on hiton vaikea laji :)