Kesäkuussa Lemmenjoella

Kohta on viikko vierähtänyt Lemmenjoella. Tämä käsittämätön hiljaisuus ja rauha, ellei täällä stressi hellitä ni ei sitten missään.
Korona vaikuttaa tännekin, mutta päin vastoin kuin luulisi. Tosin ulkomaiden turistit puuttuu ja Ivalo ja Inari oli heistä hiljainen. Ulkomaisista ainoastaan Norjan rekisterissä olevia näkyi autoja, mutta suomalaiset ovat onneksi löytäneet pohjoisen. Lemmenjoen paikalliset, Ahkun tuvan yrittäjät tiesivät maastossa vaeltavan runsaasti suomalaisia ja etenkin nuoria.

Sää on ollut mitä parhain, alkuun + 21° ja nyt loppuviikosta enää 13° - IHANAA, tänne ei mielestäni helteet kuulu  :)
Esko on valloittanut saunakamariin toimiston ja tehnyt päivittäin etätöitä. Me on sitten Jaskan ja Hillan kanssa vaellettu tuttuja reittejä. Sen verran on huono kompassi päässä etten juuri uskalla lähteä maastoon seikkailemaan. Kaikki näyttää just samalta, nii että turha sitten on soitella et tais käydä niin et eksyttiin, mutta seistään tässä kelon vieressä ja täs on tommonen iso kivi.

Yhtenä päivänä löytyi poron jalka. Seuraavana päivänä kuljettiin vähän eri kohtaa, ni löyty koiven omistaja :(  Ilmeisesti karhulle tullut nälkä, kun se kuulemma tavallaan nylkee saaliinsa ja niin oli tuolle käynyt.
Tai ahma.. ei voi tietää, mutta komean poron matka kuitenkin oli päättynyt n 200metrin päähän meidän mökistä. Täl puol jokkee asuu tiettävästi 20 karhua...mut onneks ei oo tarvinnut yhdenkään kontion olemassa oloa todistaa
Meilläkin  ois kyl riistakamera, mutta eipä se ole ikinä paikoillaan :/

Vesi on ihanan lämmintä, ainakin 15° ja talvipalttoot on heitetty. Jaskakin jätti huopatossunsa, mutta jätti sit siihen.  Fiksuna koirana se odottaa, että Hilla hakee rantaan kepit ja omii ne sitten itselleen :D
Hillakaan ei tosin uskaltautunut, kuin sen verran syvälle, että jalat riittää joten pitää varmaan käydä muutama kerta käydä Hyvinkään uimalassa harjoittelemassa.

Yleensä on oltu täällä jo Juhannuksena, mutta kuten jo viimeksi mainitsin niin Hillan juoksu sotki suunnitelmat. Päästiin kuitenkin tänne yhtáikaa kavereiden kanssa joilla on mökki reilu kilometrin päässä. Ties monetko Jussit on yhdessä vietetty ja nytkin juhlittiin yhdessä rääpiäisjussit. Grillattiin ja ryy.. niinku jutskattiin. Perinteiset nuotioletut vaihtui maastopalovaroituksen myötä vohveleiksi, mut ei se fiilistä huonontanu ku seura oli niin parasta :) Masentavaa ku vuosi vuodelta juhlat loppuu aina vaan aikasemmin. Muistissa on ku kaverit läks aamuneljältä laulellen soutelemaan kotia kohti. Nyt läksivät yhdeltätoista..mut iästähän ei ole kiinni, varmaan johtu ku ei voitu nuotskilla istuu ja Loirin Lapin kesää soitella..

Viikolle osus kans meidän hääpäivä.. 38v, sans se.. niinku yks elämä. Lähdettiin kavereiden kanssa kylille ihan Inariin asti. Meiltä sellasen tunnin matka. Muutama vuosi sitten Inarijärven rannalle ilmestyi valtaisa hotellikylä Wilderness. Mielettömän hienot iglut, mökit ja ravintola. Ja ruoka- siis oikeesti tajuttoman hyvää. Alkuun ihana mansikkadrinkki, siitä sitten rapupannu, pääruoaksi nieriää ja siikaa ja jälkkäriksi suklaafondant. Eipä ois kyllä voinut parempaa olla!!
Surullista vaan ettei ravintolassa ollut kuin kolme pöytäseuruetta meidän lisäksi, tälläiset yrittäjät niitä tukia oikeasti tarvitsisivat  :´(

Tänään lauantaina lähdettiin koko porukka yhdessä kiertämään vajaan viiden kilometrin luontopolku.
Me huristellaan veneellä vastarannalle ja kaverit tepastelee omalta mökiltään metsähallituksen luontopolun parkkikselle. Se on perinteinen "vaellus" joka tehdään useamman kerran loman aikana. Nyt vaellettiin tosin vaan kerran :/

eväät nautittiin metsähallituksen uusitulla nuotiopaikalla :)

Huomenna tän kerran loma Lemmenjoella päättyy, mutta ihana on palata kotiin. Helteet on ilmeisesti tältä kerralta ohi ja päästään vaikka pellolle :)