maaliskuussa vielä helmikuun juttuja..

Lisa täytti 24.2. yhdeksän vuotta ja "pennut" Pipsa ja Tarmo 25.2. kaksi vuotta.
Ne olivatkin kaksi vuotta sitten Lisan myöhästynyt syntymäpäivälahja itselleen :)

Lisan juhlia vietettiin perhepiirissä ja tarjolla perinteinen voileipäkakku, paahtoleipäkolmiot täytettynä  koiramaisilla herkuilla. Ei ollut ilmapalloja eikä pellehattuja, mutta timanttikaulapanta sentään koristi rouvan kaulaa.. sekin Hipulta lainattuna.

Leikittiin palloleikkiä ulkona ja piiloittelin esineitä takapihalle. Uskon, että Lisalle on aina parhaat juhlat ne missä se saa erikoisherkkuja ja ylimääräistä huomiota osakseen :) 

Sarin ja Robin kanssa on treenattu kahdesti viikossa, välillä on mennyt tosi hyvin ja välillä taas tosi huonosti. Viime kerta oli pohjanoteeraus. Harjoitellaan nopeaa istumista, mutta viimeksi meni niin pieleen koko reeni, ettei viitsi edes ääneen sanoa fiiliksiä. Liike joka on ollut varma ja suht nopea vielä syksyllä on jossain vaiheessa "talvea" kadonnut hipun päästä, eikä meinaa muistua mieleen -ei sitten millään. Alkaa itseltä mennä käämi ja tästä istumisesta tahtoo tulla peikko joka yrittää tunkea itsensä meidän väliin :(

Unohtukoon nyt hetkeksi koko istuminen ja treenataan ilon kautta muita juttuja. 

Minulla on näitä oman pään sisäisiä ahistuksia muitakin ja niistä pahin on pystyeste. Se on ollut niin kauan kuin olen koiria reenannu eli aika kauan :D En voi uskoa, että koira loikkaa metrisen yli satuttamatta itseään. Oma epävarmuus heijastuu koiraan ja kohta sekin huomaa miettivänsä, että ei hemmetti äppä tuohan on metrinen… Täällä kun on lumeton maa ollut jo pitkään-itseasiassa lähes koko talven - olenkin kaivanut esteen esiin ja olen lenkin jälkeen hypyyttänyt Hipun eestaas 80 sentistä. Hienosti ja ilmavastihan tuo hyppää ja on jo päästy puhtaaseen 90 senttiin… pakkohan se on kohta  nostaa metriin - voi apua :)