jälkikäden jälkijuttuja..

Ruttukuonokerho oli suunnitellut Martti Piipposen jälkileiriä aiemman tottisseminaarin jatkoksi ja ihanat syyspäivät, kun vaan jatkuivat niin sellainen päivä saatiin vielä marraskuun loppuun. Hyvä päivä olikin ja saatiin Hipun kanssa muutama varteenotettava harjoite kulmien ja esineiden vahvistamiseksi. Talven aikana olisi saatava esineillä maahanmeno kuntoon. Kulmatyöskentelyyn saatiin vinkkinä astua jäljeltä sivuun ja tavallaan alkaa siitä uusi jälki. On ehditty muutaman kerran kokeilla ja vaikuttaisi olevan hyvä ja toimiva vinkki :)

Talloin siis jäljen ja jätin kolme esinettä. Alku ja ensimmäinen esine menivät hyvin, eka kulma oli hukassa eikä mummo tietenkään enää kahden tunnin jälkeen muistanut mihin oli jälkensä tallonut. 

No löytyihän se lopulta ja toinen esinekin oli vielä ok. Kolmannelle eli loppuesineelle, kun tultiin niin katsoin epäuskoisena, että olinko todella jättänyt sen vettä lilluvaan kurakkoon. 

Terve, siinähän sitten oltiin vartti tahtojen taistelussa. Hippuhan ei märkään maahan mahaansa laske.

Jos olisi ollut käytännössä mahdollista se olisi varmaan kaivautunut esineen alitse, niin monet konstit se esitti päästäkseen pälkähästä ja saadakseen minut tajuamaan ettei tuossa todellakaan ole mitään esinettä :D Martti ei antanut periksi ja niin vaan Hipun oli lopulta taivuttava. 

Loppuun otettiin leikinkautta maahan menoja ja kas kummaa, kun Martti leikitti niin eipä ollut märkä ja kylmä maa hipsulle mikään ongelma....eli taas kaivetataan peili esiin.

Mukaan olivat ilmottautuneet myös Rölli ja Jaska.
Pojat oli niin taitavia! Rölli jolle muuten on annettu reilulla kauhalla bokserienergiaa keskittyi täysin jäljen ajamiseen eikä sitä haitannut vähääkään, että Martti vähän väliä käveli jäljen poikki.
Niin ylpeä olin Röllistä ja muistin kyllä muistuttaa, että on muuten mun kasvatti :)

Jaska on muutamia jälkiä ajanut ja on kyllä osoittanut, että laji olisi sille omiaan. Ja niinhän se taas nähtiin. Niin intensiivisesti oli nenä maassa ettei varmaan edes huomannut, että jälki meni Martin haarojen välistä. Ai, että mie nautin katsella näiden mun poikien työskentelyä :)
Ja jälki se on vaan niin mahtava laji!

Martti painotti, että koirien on kaikki namit jäljeltä syötävä ja siinä kyllä poskia kuumotti, kun mulla

on koirat saanu loikkia vähän miten sattuu enkä todellakaan ole harmitellut,  jos variksillekin on jätetty. Mutta niinhän se on, että jälki on tottelevaisuusliike ja jotta koira oikeasti siinä jäljellä pysyy on jäljestämisen oltava rauhallista ja keskittynyttä. Nythän vasta minä voin sanoa, että Hippu over 6vee oikeasti keskittyy tekemiseen. Todistettu on minkä taakseen jättää sen edestään kyllä löytää.

Eli lyhyesti "kärsivällisyys tässä lajissa varmasti palkitaan".